Vajaan metrin korkuiseen säleaitaan ei tuuli tartu eikä sillä painoakaan ole kovin paljon. Sen sijaan kahden kaupunkitalon välinen, korkea umpiaita tarvitsee kunnollisen ja vakaan betonianturan.
1. Seiväs
Perinteinen suomalainen riukuaita pysyy pystyssä tiheään lyötyjen seipäiden varassa. Jotta maan povessa jatkuvasti kosteana pysyvä kärki ei lahoaisi nopeasti, se on hiillostettu nuotiolla. Hiiltynyt puu ei kelpaa mikrobien ravinnoksi.
2. Tolppa maassa
Kuivahkolla soramaalla voi kaivaa kuopan, tuikata siihen tolpan ja talloa maan. Kovin vakaata tukea tästä ei saa, ja jatkuvasti kostea-
na pysyvä tavallinen puu alkaa pian lahota. Yleinen tapa on kaivaa kuoppa, laittaa siihen lahosuojattu tolppa ja täyttää monttu sementillä. Sementti antaa hyvän tuen, ja lahosuojattu puu kestää pitkään – mutta ei ikuisesti. Parinkymmenen vuoden kuluttua on uusittava tolpat ja kaivettava betonimöykyt ylös. En suosittele.
3. Tolppakenkä
Tämä on kehityskaaren ensimmäinen puutolppa, joka ei kosketa maata. Taas kaivetaan monttu, mutta nyt betoniin istutetaan pilari- eli tolppakenkä, jonka reikiin puutolppa pultataan. Melko näppärä, mutta kenkä voi jäädä rumasti näkyviin.
4. Ikuinen kivi
Kiviaidat ja -tolpat ovat suuritöisiä, mutta käyttöikä on ikuinen. Tosin huonosti perustetusta tai ladotusta kiviröykkiöstä voi pudota lohkareita. Vanhat aidat on kylmämuurattu eli niissä ei ole käytetty laastia. Kapeissa tolpissa laasti on välttämätön.
5. Kierrepaalu
Maahan rautakangella kierrettävien paalujen käyttö on yleistynyt viime vuosina. Järeiden tolppien päälle voi rakentaa jopa talon. Pitkän aidan tolppina nämä tulevat kalliiksi, mutta esimerkiksi portinpylväät voi sitoa maahan tiukasti parimetrisellä paalulla. Paalun päälle voi rakentaa puusta sirot pylväät.
6. Teräsjalka
Tämä on tolppakengästä kehitetty malli, jota ei valeta betoniin, vaan se paukutetaan maahan. Pienimmillä ei saa kovin tukevaa lopputulosta, mutta lähes metrin mittainen jalka pitää painavammankin aidan pystyssä.
7. Betoniantura
Tämä on kuin taloa tekisi. Anturalla ja perustuksilla tehtyjä aitoja on aikoinaan ollut vain mahtitaloissa, nykyään tällaisia näkee esikaupunkialueiden omakotitaloissa. Maaseudulla voi tehdä näin tukevasti portinpylväät. Tiilet eivät saa ulottua maahan asti, jotta ne eivät talven tullen kostu ja rapaudu pakkasten koittaessa.
Metallinen portintuki antaa vankan tuen.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 15/2015.
Lue myös jutut:
Aita on osa pihan estetiikkaa – näin valitset aitamallin
Rakennusten julkisivujen värit ja tyylit 1700-luvulta alkaen