Koristeheinät ovat kauniita ja vaivattomia puutarhakasveja. Keväällä ja kesällä kasvusto on komeimmillaan, mutta heinien kukinnot ilahduttavat talventörröttäjinäkin.
Koristeheinät piristävät sellaisinaan ruukussa tai puutarhassa. Ne sopivat myös havujen, pensaiden ja perennojen viereen. Etenkin luonnonpuutarhassa koristeheinät ovat omiaan, mutta ne sopivat myös kivikkopuutarhaan ja perennapenkkiin.
Helppohoitoinen suosikki
Koristeheinät sopivat puutarhan helppohoitoisuutta arvostavalle. Sopivalle paikalle istutettuina eivät juuri jatkohoitoa kaipaa. Hoidoksi riittää, kun keväällä vanhat lehdet leikataan varovasti pois uusien alkujen tieltä. Joidenkin lajien siementen tai rönsyjen leviämistä joutuu rajoittamaan penkkiin upotetulla juurimatolla.
Istuta kohopenkkiin tai ruukkuun
Kasvien talvenkestävyyttä parantaa istuttaminen kohopenkkiin, jossa ei ole vaaraa talvimärkyydestä. Etenkin arkojen lajien versot kannattaa jättää syksyllä leikkaamatta. Samalla voi iloita heinien syysväreistä ja talventörröttäjistä.
Istutettaessa maa lannoitetaan, mutta muuten monet heinät pärjäävät karuissakin oloissa. Lannoittaa kannattaa mieluummin liian vähän kuin liikaa. Eniten vettä ja lannoitetta kaipaavat ne, jotka elävät luonnossakin rehevillä paikoilla.
Koristeheinät viihtyvät myös ruukussa. Istuta taimi ruukkuun uuteen puutarhamultaan. Kuivan paikan lajit viihtyvät pienemmässä ruukussa kuin rantakasvit, jotka vaativat enemmän kosteutta. Hoida tainta kesäajan, kastele tarpeen mukaan ja lannoitakin hieman. Kun syksy lähenee, vähennä kastelua ja lopeta lannoittaminen.
Istuta monivuotiset lajit talveksi puutarhaan. Mikäli ruukku on talvenkestävä, koko istutuksen ruukkuineen voi haudata maahan.
9 x koristeheinä
Niittymaarianheinä (Hierochloë hirta) on hyväntuoksuinen heinä, jota on käytetty hajuvesien valmistukseen. Kasvukorkeus on 30-70 cm. Laji kasvaa luonnossa muiden kasvien joukossa siellä täällä ja viihtyy rantaniityillä ja metsänreunoissa, kosteahkoilla mailla ja puolivarjoisissa metsänreunoissa. Kukkii kesä-heinäkuussa.
Hopeapiippo (Luzula nivea) kasvaa 20-50 cm korkeaksi. Se on mätästävä laji, joka leviää hillitysti kasvupaikallaan. Viihtyy parhaiten puolivarjossa, kosteahkossa kasvupaikassa, mutta selviää myös auringossa ja kuivassakin maassa. Kesäheinäkuussa kasviin ilmestyvät kauniit, hopeanvalkoiset kukat.
Kääpiöpalmusara (Carex muskingumensis ’Little Midge’) kasvaa tiheähkönä, bambumaisena alle puoli metriä korkeana pensaana. Lehdet ovat leveähköt ja vaaleanvihreät. Laji sopii aurinkoon tai puolivarjoon. Sen voi kesäksi istuttaa ruukkuihin kesäkukkien seuraksi. Kukkii vaatimattomasti kesä-heinäkuussa.
Koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora ’Overdam’) kasvaa muita noin metrin korkuisia koristekastikoita matalampana mättäänä. Lehdistö on pysty ja Overdam-lajikkeen lehdenreunat vaaleat. Viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa. Kaunis röyhykukinto puhkeaa heinä-elokuussa.
Keltasara (Carex flava) kasvaa 15-60 cm korkeaksi. Mätästävää, kostean paikan lajia tavataan meillä luonnonkasvina etenkin lettosoilla, ojissa ja rantaniityillä. Viihtyy kalkitussa maassa. Kellanvihreät, leveät ja litteät lehdet ovat koristeelliset. Keltasara kukkii kesä-heinäkuussa.
Sininata (Festuca glauca ’Intense Blue’) muodostaa 20-40 cm korkean, lähes pallomaisen mättään. Sininadan lehdet ovat ohuet, karkeat ja Intense Blue -lajikkeella hyvin siniset. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa paikassa, kuivassa maassa. Auringossa lehtien väri tulee parhaiten esiin. Kesä-heinäkuussa kukkii vaatimattomasti.
Elefanttiheinä (Miscanthus sinensis ’Zebrinus’) kasvaa jopa yli kaksimetriseksi mättääksi. Sen pystyt lehdet ovat pitkät ja kapeat. Zebrinus-lajikkeen vihreissä lehdissä on keltaiset poikkiraidat. Elefanttiheinät viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa. Kaikki lajikkeet eivät ehdi kukkia meillä. Kohopenkki parantaa talvenkestävyyttä.
Hurmesilkkiheinä (Imperata cylindrica ’Red Baron’) on mätästävä ja pystykasvuinen. Noin 30-senttiseksi kasvavan lajin tyvi on vihreä, mutta lehdenpäät punaiset. Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla. Maan tulee olla kosteahkoa, ravinteikasta mutta etenkin talvella kosteutta läpäisevää. Kukkii heinä-syyskuussa. Melko talvenarka.
Kirjopuntarpää (Alopecurus pratensis ’Aureovariegatus’) kasvattaa näyttävän keltaviiruisen lehdistön. Kasvutapa on mätästävä ja kasvukorkeus 30-50 cm. Kirjopuntarpää viihtyy auringosta puolivarjoon. Maan tulee olla etenkin auringossa kosteahkoa ja ravinteikasta. Lajin talvenkestävyys on melko hyvä.
Lisää vinkkejä puutarhaan:
Tuoksuvia kukkia ja yrttejä puutarhaan
Maanpeittokasvi x 12
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti
Vanhanajan perennat
Kuvat: Pauliina Salonen / OM-arkisto