Köynnöskasvi-ideat kannattaa ottaa talteen. Köynnöksillä syntyy runsas vaikutelma ja näkösuoja tilaa viemättä.
Voit kasvattaa suojaavaa kasvustoa säleikön avulla tai antaa köynnösten kavuta köynnöstukia pitkiä.
Osa köynnöksistä kiertyy itse tukeen, osa kaipaa pientä ohjailua.

Satoa tuottavat köynnökset
Suuri osa köynnöksistä tarjoaa kauneutta ja kukintaa, mutta köynnöksistä saa myös satoa.
Salkopapu ja ruusupapu lienevät tutuimmat, mutta monivuotisena kasvavasta köynnöspinaatista ja yksivuotisesta malabarinpinaatista saa syötäviä lehtiä, joita käytetään tavallisen pinaatin tapaan.
Puolivarjoisalla ja valoisalla paikalla viihtyvä kiinanlaikkuköynnös tekee kiiviltä maistuvia marjoja, jotka muistuttavat olemukseltaan pitkulaisia karviaisen marjoja. Sadon tuottamiseen tarvitaan hede- ja emitaimi, paitsi ’Annikki’ ja ’Dr. Szymanovski’ omaavat hede- ja emikukat samassa taimessa ja tuottavat satoa yksinään. Kiinanlaikkuköynnöstä kasvatetaan usein ihan koristetarkoituksessa.
Viiniköynnös voi tarjota menestyksekkäästi satoa avomaalla lämpimällä, suojaisalla paikalla tai kasvihuoneessa. Tarhaojukkaviini ’Zilga’ on yksi kestävimpiä viiniköynnöksiä.

Kukkia kasvattavat köynnökset
Kukkia rakastava istuttaa puutarhaansa kärhöjä, jotka kukittavat kesää lajista ja lajikkeesta riippuen pitkälle syksyyn. Kärhöt ovat ravinnesyöppöjä, ja ne kaipaavat syvämultaisen ja vettä läpäisevän kasvupaikan.

Aidat, säleiköt, pergolat ja tukevat köynnöskasvituet sopivat kärhöjen tukemiseen. Ruukussakin kasvatus onnistuu, kunhan kärhöä muistaa lannoittaa ja kastella.
Kärhöt nauttivat reilusta kastelusta ja säännöllisestä lannoituksesta. Ruukussa kasvava kärhö talvetetaan kellarissa tai viileässä varastossa.
Kärhöt voi istuttaa puiden tai koristepensaiden tyvelle oksistoa pitkin kiipeilemään. Istuta kärhöjä esimerkiksi omenapuuta vasten ja saat uutta kukintaa keskikesälle kärhöillä.
Pienikukalliset alppikärhöt ja viinikärhöt ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasvatettavia. Suurikukalliset jalokärhöt ovat vaateliaampia.

Tuoksujen ystävä valitsee puutarhaan köynnöskuusaman ja erityisesti tuoksuköynnöskuusaman. Monivuotisen köynnöksen versoista kehkeytyy kookas kasvusto, joten tuoksuköynnöskuusamalle on hyvä varata tukeva kasvituki tai istuttaa köynnöskuusamat kaariporttia, puusäleikköä tai pergolatolppaa vasten.
Köynnösruusuillakin saa kaunista kukintaa ja vienoa tuoksua. Kestävimpiä lienevät tummanpunainen ’Flammentanz’ja valkokukkainen ’Pohjantähti’. Varaa köynnösruusuille lämmin, eteläseinustan kasvupaikka ja lannoita säännöllisesti, ja ne palkitsevat sinut upealla kukinnalla.

Köynnöskasvit, joiden koristearvo on lehdissä
Jotkut köynnöksistä kukkivat komeasti, toisten koristearvo on lehdissä.
Esimerkiksi piippuköynnös koreilee komeilla lehdillään. Sen kukat ovat vaatimattomat, piippua muistuttavat, mistä kasvi on saanut nimensä. Piippuköynnös ilahduttaa myös vähässä valossa ja hankalassa pohjoisseinustan varjossa.
Humala kasvattaa keväästä alkaen uudet versot, jotka köynnöstävät tukea tai puunrunkoa vasten. Humala voi hurahtaa mittaa jopa 17 cm vuorokaudessa. Versot kuolevat talven aikana, mutta juurakko on vahva. Siitä versoaa joka kevät uusia alkuja joidenkin mielestä jopa liiaksi. Japaninhumala on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Se tulee hävittää puutarhasta.
Villiviinit ovat parhaimmillaan syksyllä, kun niiden lehdet saavat voimakkaan punaisen värin. Villiviinin kukat ovat vaatimattomat, mutta se tekee näyttäviä marjoja loppukesästä tai alkusyksystä. Marjat eivät ole syötäviä. Säleikkövilliviini kaipaa tuekseen säleikköä tai muuta tukea, imukärhivilliviini suikertaa vaivatta vaikka suoraa seinää ylös tukeutuen alustaan verson kärjissä olevilla imukärhillä.

Lue myös Anna.fi: Pihasuunnittelija Helga kertoo: tällaisen pihan kaikki haluavat juuri nyt
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 7/2024.