Kivikkokasvit viihtyvät karuissa olosuhteissa – nämä 15 perennaa saavat kalliot kukoistamaan

Kivikkopuutarhan perustaa helpoimmin pihalle, jossa on kiviä ja kallioita luonnostaan. Kivikossa kasvualustaa on vähän, ja etenkin aurinkoisella paikalla se kuivuu herkästi. Kivikkokasvit ovat lajeja, joista monet viihtyvät karuissakin oloissa.

Lue myös: Perennapenkin perustaminen tuo iloa vuodesta toiseen

Perusta kivikkopuutarha pihaan omista tai ostetuista kivistä

Kerää pihalta löytyneet kivet kasaksi tai muotoile muuriksi. Kivillä voi pengertää rinnepihaa.
Täytä kivien koloja mullalla ja istuta taimet siihen. Kastele ja pidä istutus kosteana juurtumisajan.
Jos istutat perennoja kallion koloihin, varmista, että ylimääräinen vesi pääsee pois juuristosta.
Kun kasvit ovat kotiutuneet kasvupaikalleen, hyvin viihtyvät lajit leviävät itsestään ilman hoitoa.
Jos tontti on kivetön ja silti haluat kivikkokasvit kivikkopuutarhan, hanki eri kokoisia kiviä kivimyymälästä.

Kivikkokasvit: kokeile näitä 15 kalliollakin kukoistavaa kasvia

Hopeahärkki (Cerastium tomentosum) kukkii runsaasti valkoisin kukin touko-kesäkuussa vaikkapa kivimuureilla. Laji viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla. Kasvukorkeus 10-15 senttiä.
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) on timjamin sukulainen. Se peittää maanpintaa tehokkaasti aurinkoisella paikalla, eikä siedä talvimärkyyttä. Kasvukorkeus 5-10 senttiä.
Kangasajuruoho
Keltamaksaruoho (Sedum acre) selviää ohuessakin mullassa. Viihtyy paahteisillakin kasvupaikoilla. Kukat muodostavat keltaisen maton. Kasvukorkeus 5-10 senttiä.
Käenkaali (Oxalis acetosella) eli ketunleipä on lehtojen luonnonkasvi, joka kukkii keväällä. Se kasvaa myös kivikoissa, kun paikka on varjoisa ja kosteahko.
Käenkaali
Kultatyräkki (Euphorbia polycroma) on 30-40 senttiä korkeaksi kasvava perenna. Se kukkii alkukesällä keltaisin kukin. Kasvupaikka voi olla aurinkoisesta puolivarjoon.
Mehitähti (Sempervivum spp.) muodostaa ruusukkeita, jotka leviävät ympäristöön syntyvistä pikkuruusukkeista. Viihtyy aurinkoisella ja kuivalla kasvupaikalla. Kasvukorkeus 5-10 senttiä.
Mehitähti
Ohotanmaruna (Artemisia schmidtiana) on 20-30 senttiä korkeaksi kasvava perenna aurinkoisille ja kuiville kasvupaikoille. Hopeanharmaat hohtavat koristeelliset lehdet, kukinta merkityksetön. Laji on myrkyllinen.
Patjarikko (Saxifraga Arendsii-ryhmä) on kerkeästi leviävä hyvin matalakasvuinen maanpeittoperenna aurinkoisille tai puolivarjoisille kasvupaikoille. Touko-kesäkuussa puhkeavat kukat voivat olla valkoiset tai punaisen eri vivahteiset.
Patjarikko
Peittokurjenpolvi (Geranium x catabrigiense) leviää voimakkaasti maavarsiensa avulla tiheäksi kasvustoksi etenkin aurinkoisilla paikoilla, mutta myös puolivarjossa. Kukkii keskikesällä punertavin kukin.
Rauniokilkka (Cymbalaria muralis) viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Se sopii muurikiven väleihin, sillä tallaamista se ei kestä. Lehdistö leviää mattomaiseksi kasvustoksi, mutta myös pienet kukat ovat viehättävät.
Sammalleimu (Phlox subulata) on runsaskukkainen aurinkoisten paikkojen perenna. Versot kasvavat 5-15 senttiä korkeiksi ja toukokuussa puhkeavat kukat voivat lajikkeesta riippuen olla valkoiset, vaaleanpunaiset tai liilat.
Sammalleimu
Sininata (Festuca Glauca-ryhmä) on koristeheinä, jonka lehdet ovat siniharmaat. Se muodostaa pallomaisen 15-30 senttiä korkean mättään. Laji viihtyy auringossa tai puolivarjossa, hiekkapitoisessa läpäisevässä kasvualustassa.
Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) on pitkärönsyinen ja keltakukkainen hyvin matalana maata peittävä perenna, joka kestää tallaustakin. Parhaiten se viihtyy puolivarjossa tai jopa varjossa.
Suikeroalpi
Sulkaneilikka (Dianthus plumarius) sopii erityisesti aurinkoisille ja kuivahkoille mutta ravinteikkaille kasvupaikoille. Laji kukkii keskikesällä. Kukat kohovat 20-30 sentin korkeudelle, lehdistö jää 10-15 senttiin.
Tarharistikki (Aubrieta x cultorum) on lehdistöltään vain 5-10 sentin korkuinen, mutta runsakukkainen perenna. Lehdistön päälle kohoavat keväisin eri punaisen tai sinisen sävyiset kukat. Laji viihtyy auringossa.