Varmin aika leikata kuusiaita on maalis-huhtikuussa. Siten aidan ulkonäkö ei kärsi. Kokeilijat ovat onnistuneet kesäleikkauksissakin, kunhan oksia ei ole typistetty liian syvältä. Uutta kasvua tulee jättää vanhan päälle ainakin pari senttiä.

Alasleikkaamista ei suositella kuusiaidoille. Havupuita leikataan harvoin.

Kuolleet oksat voi poistaa kokonaisina milloin vain. Eläviä oksia poistettaessa oksaan jätetään noin kymmensenttinen tappi, joka estää pihkan juoksua. Tappi poistetaan sen kuivuttua.

Kuva: Suvi Laine

Miten talvehtineita pelargoneja tulisi hoitaa keväällä?

Pelargonit talvehtivat parhaiten valoisassa, viileässä ja kuivassa paikassa. Istuta ne keväällä uuteen multaan ja leikkaa kuolleet versot pois.

Kun uusia versoja alkaa muodostua, latvo niitä kesän mittaan. Leikatuista versoista saa pistokkaita.

Lisää kastelua pikku hiljaa kasvun voimistuessa. Aloita lannoitus vasta kasvin juurruttua uuteen multaan. Kesällä pelargonit tarvitsevat säännöllistä lannoitusta.

Pistokaslisäys on nopea tapa lisätä kasveja omista emotaimista tai vaikka naapurilta saadusta pistokkaasta. Ennen vanhaan uskottiin, että kasvi juurtuu paremmin, kun pistokas otetaan varkain. Pistokkaita voi pyytää luvan kanssa kauempaakin, sillä sitkeinä ne eivät hevin nuupahda.

Pelargonien lisääminen pistokkaista

1. Leikkaa terävällä, puhtaalla veitsellä noin 10-senttinen latvapistokas. Siisti emotaimesta pois siihen jäänyt tappi. Leikkaa myös pistokas siten, että se päättyy niveleen. Poista pistokkaasta alimmat lehdet ja lehtihangoissa olevat kalvomaiset korvakkeet.

2. Aseta pistokas vesilasiin juurtumaan. Tarkkaile, ettei vesi pääse liiaksi haihtumaan.

3. Pistokkaat juurtuvat myös suoraan hiekkapitoseen multaan. Tee pistokkaalle istutuskuoppa tikulla tai lusikanvarrella, istuta ja tiivistä multa. Kastele ruukut ja anna juurtua lämpimässä, valoisassa paikassa. Kastele pistokkaita varovasti juurtumisajan.

4. Jos pistokkaat aikovat kukkia, poista nuput. Latvo pikkutaimia, jos haluat niistä tuuheita.

Pelargonien lisääminen siemenestä

1. Kylvä siemenet varhain keväällä, mieluiten jo tammi-helmikuussa. Liota siemeniä vedessä vuorokausi ennen kylvöä, jotta itäminen nopeutuu.

2. Käytä kasvualustana hiekansekaista kylvömultaa. Sopiva itämislämpötila on 18-21 astetta. Ole kärsivällinen, sillä itäminen saattaa kestää viikkoja.

3. Kouli, eli uudelleen istuta pikkutaimet omiin kasvatusruukkuihinsa.

Pelargonien siemeniä ja taimia myyvät esimerkiksi:
www.exoticgarden.fi
www.eragarden.se
www.pukinpuutarha.com
www.hyotykasviyhdistys.fi

Lisää vinkkejä puutarhurille:
Juurruta pistokkaista pelakuita ja verenpisaroita
Pelargonin keväthoito
Kesäkukka valitaan värin mukaan
Näin tunnistat hyvän kesäkukan

Kuvat: Pauliina Salonen

Kevään tullessa puutarhamaa kaipaa taas lannoitusta. Malta silti siivota puutarha ensin. Levitä kevätlannoitteet vasta puutarhan siivouksen jälkeen, etteivät lannoiterakeet kulkeudu haravointijätteen mukana pois.

Tutki lannoitepakkauksen tuoteseloste ja käyttöohje ennen valmisteen hankkimista. Valitse kevätpuutarhan yleislannoitteeksi runsastyppinen moniravinteinen lannoite.

Käytä kompostia pensasalustojen katteena. Täysin palanutta kompostia voit sekoittaa multaan. Myös maatuvista lehdistä ja perennavarsista vapautuu ravinteita.

Kalkitse puutarhaa muutamien vuosien välein, sillä maa happamoituu pikku hiljaa. Jätä kalkitsematta happaman maan, kuten alppiruusujen, alueet.

Kuva: Tommi Tuomi

Pirteänväriset leikkotulppaanit ovat säilyttäneet suosionsa Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Tulppaanit ovat parhaimmillaan kevättalvella ja ne kestävät maljakossa noin viikon lajikkeesta riippuen.

Tulppaanin sipuli on voimanpesä, johon kasvi varastoi ravintoa uutta kasvua varten.

Tulppaaneja (Tulipa gesneriana-hybr.) on olemassa noin 6 000 eri lajiketta, joista Suomessa viljellään sataa erilaista.

Tulppaanien väriskaala ja ominaisuudet – kukan koko, terälehtien muoto ja määrä sekä varren pituus – vaihtelevat paljon. Uuden lajin jalostaminen kestää 15 vuotta.

Ensimmäiset tulppaanit tuotiin Aasiasta Eurooppaan 1500- luvulla. 1600-luvun alussa tulppaanin suosio yläluokan keskuudessa nosti Hollannissa tulppaaninviljelijöitä ja niillä keinottelevia liikemiehiä äkisti rikkauksiin ja syöksi yhtä nopeasti köyhyyteen.

Lue myös: Sipulikukat hurmaavat

Kuva: Kristiina Kurronen

Jokavuotinen mullanvaihto ei ole tarpeen kaikille huonekasveille. Jos ruukun multa on vain hieman laskenut, lisätään multaa entisen päälle. Kun vanha kasvi alkaa kasvaa ulos ruukustaan, on aika vaihtaa se isompaan astiaan. Samalla kasvi saa tuoretta, ravinteikasta multaa.

Tässä viisi vinkkiä huonekasvien mullanvaihtoon:

1. Kastele huonekasvit ennen mullanvaihtoa edellisenä iltana, jotta ne ovat hyvässä nestejännityksessä.

2. Irrota sitkeästi ruukkuunsa kiinnittyneet juuripaakut veitsellä, tai hätätapauksessa riko vanha ruukku.

3. Jaa tiheästi tyviversoja kasvattava kasvi, jos tarvitset uusia taimia, tai haluat pienentää kokoa.

4. Istuta kasvi aina entiseen syvyyteensä hieman aikaisempaa isompaan ruukkuun. Käytä istutukseen puhdasta, uutta peruslannoitettua ja kalkittua multaa. Orkideoille on oma karkearakenteinen kasvualustansa, kaktuksille ja huonekasveille altakasteluruukuihin hiekkapitoinen multa.

5. Kastele kasvi istutuksen jälkeen perusteellisesti ja vie se puolivarjoisaan paikkaan toipumaan.

6. Kastele kasvi uudelleen, kun multa alkaa kuivua ja lannoita, kun kasvit ovat juurtuneet.

Lue myös:
Huonekasvien lisäys
Huonekasvien hoito: viisi vinkkiä
Helppoja viherkasveja kotiin

Kuvat: Jorma Marstio

Monella pienelläkin pihalla puut ja pensaat saavat versoa melko vapaasti, jolloin kevätleikkaukset eivät kuulu jokavuotisiin puutarhatöihin.

Joskus on kuitenkin ihan pakko poistaa muutama polun päälle kurkottava puunoksa tai saksia auki umpeen kasvanut kulkureitti.

Useimmille puuvartisille lajeille sopii leikkausajaksi aika ennen silmujen puhkeamista. Kivihedelmäiset luumut ja kirsikat sekä keväisin mahlaa vuotavat vaahterat ja koivut leikataan jo kevät-talvella tai vasta kesällä.

Myös omenapuuta voi leikata keväisin ja poistaa siitä sateenvarjon muodosta poikkeavat oksat. Oksat kannattaa sahata ensin hieman kauempaa ja vasta sitten tappi läheltä runkoa.

Kesäisin saksien kohteeksi voi ottaa omenapuun ohuemmat oksat. Polun päälle kurkottavat oksat kaipaavat kesäisin kurinpalautusta. Näistä ohjaavista leikkauksista puu ei ole yleensä moksiskaan.

Lisää vinkkejä puutarhaan:
Leikkuupuuhat alkavat
Vanhan omenapuun voi pelastaa
Koristeomenapuut kukkivat kauniisti
Istuta muistopuu merkkipäivän kunniaksi
Kotipuu kestää eliniän

Kuva: Jorma Marstio

Narsissit, helmililjat ja hyasintit saavat uudenlaista hehkua, kun istutat ne asetelmiksi kauniisiin astioihin.

Ruukkunarsissit ja -helmililjat ovat suosittuja kodin kevätkukkia. Hyvällä tuurilla niiden seuraksi voi löytää myös hyasintteja, sinililjoja ja pikkusipulikukkia. Sipulikukat ovat kauniita sellaisinaankin, mutta ne sopivat erityisen hyvin asetelmiin.

Asetelmissa kasvit ovat myös helpompia hoitaa, kastella ja siirtää yöksi viileään paikkaan. Parhaimmillaan ruukut ja kukat eivät pelkästään sovi yhteen vaan oivallisesti täydentävät toisiaan. Kukinnan jälkeen sipulit voi istuttaa puutarhaan.

Näyttävää jälkeä syntyy, vaikka kukkia ei olisi kovin paljon. Yksinkertainen sipulikukka-asetelma syntyy jopa yhdestä tai kahdesta tete-narsissista. Tetenarsissit kestävät muutamia pakkasasteita, joten asetelman voi sijoittaa myös pihalle tai parvekkeelle.

Vinkit keväisiin kukka-asetelmiin

1. Istuta kevätkukat rahkasammaleeseen tai kevytsoralla kevennettyyn turvemultaan. Kukkamulta tiivistyy herkästi liikaa ja tekee asetelmasta painavan.

2. Kastele niukasti. Liika kastelu ja korkea lämpötila venyttävät kukkavanoja. Jos juuret ovat esillä istutuksessa, voit kostuttaa niitä suihkuttamalla.

3. Aseta valoisaan, viileään paikkaan. Pimeässä lehdet kellastuvat ja lämpimässä kukinta on nopeasti ohi. Myös siirtäminen yöksi viileään paikkaan pidentää asetelman ikää.

4. Istuta sipulit puutarhaan, kun maa sulaa. Säilytä ne istutukseen saakka ilmavassa, pakkasettomassa paikassa. Ei haittaa, vaikka sipulit kuivuvat istutusta odotellessaan.

Kevätkukkien suosikit

Narsissit (Narcissus) ovat kestäviä kukkia ruukuissa ja puutarhassa. Isokukkaiset lajikkeet ovat näyttäviä ja pienikukkaiset avaavat kukkiaan pitkän ajan kuluessa. Tete-narsissit kestävät reiluakin pakkasta, muut eivät.

Helmililja (Muscari) kukkii pitkään, kun kukat avautuvat kukinnossa pikkuhiljaa. Kylmään totutettu ruukkuhelmililja kestää myös pakkasta. Puutarhassa etenkin siniset helmililjat kukkivat uskollisesti vuodesta toiseen kasvavana mättäänä.

Hyasintti (Hyacinthus) on myös kevätkukka. Keski-Euroopassa sitä on käytetty ruukuissa ja puutarhakasvina jo pitkään. Keltaiset ja valkoiset lajikkeet sopivat erityisen hyvin kevätistutuksiin, ja kukinta kestää pitkään.

Lue lisää kevätkukista:
Sipulikukat voi istuttaa vanhoihin astioihin
Sipulikukat hurmaavat
Tetenarsissi kestää kevätsään
Tulppaani tuo kevään tullessaan

Kuvat: Tommi Tuomi

Trendikäs hyötytarhuri tarttuu nyt tomatilloon, joka piiloutuu kauniin vihreään verhiöön. Kasvata tomatillo reheväksi kasvihuoneessa tai hellekesänä piharuukussa.

Ulkomaalaisia keittokirjoja ja ruokaohjeita selatessa jää usein kaipaamaan paikallisia kasviksia, joita Suomesta löytää vain erikoiskaupoista, jos niistäkään.

Tomatillo on meksikolaisen ja latinalaisen keittiön lempikasvis, joka on sikäläisen ruokavalion perusruoan, salsa verden eli vihreän salsan, oleellinen raaka-aine.

Tomatillo on monivuotinen koisokasvi, joka on sukua tomaatille ja munakoisolle. Tomatillon siemeniä myy esimerkiksi Hyötykasviyhdistys Helsingissä. Kasvattamiseen voi käyttää myös hedelmän sisältä löytyviä siemeniä.

Kylvä tomatillon siemenet maalis-huhtikuussa esikasvatusruukkuihin. Jo parin viikon sisällä ruukussa alkaa näkyä kasvua. Kun säät lämpenevät taimet voi istuttaa ruukkuihin tai jopa avomaalle hyvin aurinkoiseen paikkaan.

Heinäkuulla kasviin ilmaantuu keltaisia kukkia, joista kehittyy lyhtymäisiä, kauniin vaaleanvihreän ja limetin väreihin sävyttyviä verhiöitä. Niiden sisällä kasvavat hedelmät. Verhiöt avautuvat hedelmän kypsyessä.

Tomatillon hedelmä kasvaa noin puolimetrisiksi venyvissä varsissa kauniin vihreiden verholehtien muodostaman lyhdyn suojassa.

Mehevä, täyteläinen tomatillo on ohutkuorinen ja sisältää paljon siemeniä. Tomatillosta käytetään myös nimeä vihreä tomaatti.

Tomatillo säilyy jääkaapissa pari viikkoa. Sato kannattaa tehdä salsaksi ja pakastaa. Tarjoa salsaa lisukekastikkeena tai esimerkiksi papu- ja lihapadoissa tai tortillan täytteenä.

Lisää ideoita puutarhaan:
Tomaatin kasvatus vaatii lämpöä
Viljellään chilejä
Kasvata kasviksia astiassa
Hyötyviljely onnistuu parvekkeellakin

Kuvat: Tommi Tuomi/OM-arkisto

Huolellisen suunnittelun ja ammattilaisen avulla karustakin pihasta kuoriutuu viihtyisä kesäolohuone.

1. Ota yhteyttä suunnittelijaan ja rakentajaan ajoissa. Suunnitelmat voi tehdä vaikkapa talvella. Rakentamaan päästään silloin keväällä tai kesällä.

2. Mieti, miten haluat viettää aikaasi. Oletko kasvien keräilijä ja valmis hoitamaan niitä vai haluatko pihasta helppohoitoisen?

3. Kerro suunnittelijalle, jos mielessäsi on lempikasveja. Varaudu myös siihen, että ammattilainen ehdottaa muita vaihtoehtoja pihan kasvuolojen mukaan.

4. Miten paljon olet valmis budjetoimaan pihan rakentamiseen tai remontointiin? Suunnitelman voi laatia koko pihalle tai sen osalle. Myös rakentamisen voi tehdä vaiheittain.

Vinkit helppoon pihaan

1. Maanpeittokasvit ja kuntta ovat vaivattomia pihan pinnoitteita. Kokeile vaikka helppohoitoista köynnöshortensiaa maanpeittokasvina. Rehevä köynnös kipuaa myös kivien päälle.

2. Isot patiot vähentävät hoitoa vaativaa pinta-alaa. Selkeämuotoinen nurmikko on helppo leikata.

3. Kiveykset ovat huolettomia, joskin hintavia. Betonikiveyksiäkin voi elävöittää luonnonkivillä. Käyttökelpoisia luonnonkiviä voi löytää jopa tontilta.

4. Ryhmiin tai reunustettuihin altaisiin istutetut kasvit ovat helppoja hoitaa.

5. Rikkaruohoton kasvualusta takaa hyvän kasvuun lähdön. Katteet istutusten väleissä helpottavat rikkaruohontorjuntaa.

Lisää vinkkejä pihalle:
Tee oma pihasuunnitelma
Pihasuunnitelma auttaa kotipuutarhuria
Luo varjopaikkoja puutarhaan
Vesipuutarhan perustaminen
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti

Kuvat: Jarmo Wright / OM-arkisto

Uusien eksoottisten hyötykasvien kasvattaminen on jännittävää. Koskaan ei tiedä etukäteen, millainen taimi siemenestä tulee, miltä kasvi näyttää, missä se viihtyy, millaiset kukat ja hedelmät siinä on, ja miltä se maistuu.

Kokeile tänä kesänä jotain uutta ja poimi tästä jännittävin hyötykasvi ruukkupuutarhaasi!

• Herkkuhyppykurkku, korila (Cyclanthera pedata)
• Jääruoho (Mesembryanthemum crystallinum)
• Karviaiskoiso, ananaskirsikka (Physalis peruviana edulis)
• Katkeratatar, vesipippuri (Polygonum hydropiper)
• Kirjorevonhäntä (Amaranthus tricolor)
• Kivakurkku, kiwano (Cucumis metuliferus)

• Kruunukakkara, vihanneskrysanteemi (Chrysanthemum coronarium)
• Pepino (Solanum muricatum)
• Liuskaratamo (Plantago coronopus)
• Maakastanja (Cyperus esculentus)
• Malabarinpinaatti (Basella alba, Basella rubra)
• Mansikkakoiso, kultamarja (Physalis grisea)

• Tomatillo (Physalis philadelphica, Physalis ixocarpa)
• Trombonikurpitsa (Cucurbita moschata, Cucrbita pepo)
• Vihannesportulakka (Portulaca olearaca ssp. sativa)
• Viidakkokurkku (Melothria scabra)

Lisää vinkkejä hyötytarhurille:
Viljellään chilejä
Kotipuutarhurin tomaattilajikkeet
Jättikurpitsan kasvatus
Parsan kasvatus
Tyrnin kasvatus

Kuvat: Pauliina Salonen/OM-arkisto

Tomaatin kasvatus onnistuu kotipuutarhassakin. Poimi tästä vinkit ja ryhdy tomaattitarhuriksi!

Avomaantomaatin siemenet kylvetään taimikasvatukseen noin kaksi ja puoli kuukautta ennen istuttamista. Siemenet itävät lämpimässä, pimeässä paikassa. Kylvös nostetaan valoon heti, kun taimet pilkistävät mullasta. Taimet ruukutetaan isompiin astioihin, kun niissä on kasvulehdet.

Kotona taimia kasvatettaessa on kasvivalaisin taimille tarpeen, jotta taimista tulee tukevia. Viljelylämpötila on aluksi yli 20 astetta, mutta istutusajan lähestyessä lämpötilaa lasketaan ainakin öiksi. Ennen istuttamista ulos taimet karaistaan ulkona päivisin.

Tomaatti viihtyy hyvin viljelylaatikossa. Kasvuharso lämmittää tarvittaessa alkuun, ja laatikon päälle voi asettaa lämpöä keräävät ikkunaruudut kätevästi nojaamaan toisiinsa pienoiskasvihuoneen tavoin.

Hyvä tomaatintaimi on napakka ja terve. Varsi on voimakas, lehtien välit lyhyet ja lehdet vihreät. Taimet ovat niin hyvin juurtuneita, että jos ruukun ottaa pois, multa-paakku pysyy kasassa. Istutettaessa ensimmäisten kukkien tulisi olla auki.

Kotona taimet herkästi venyvät, mutta hyvin hoidettuna ne voimistuvat kasvupaikalla. Tomaatti tekee jälkijuuria, joten venynyttä vartta voi haudata osittain maahan.

Taimet kastellaan istutuksen jälkeen haalealla vedellä. Tomaatti tarvitsee säännöllistä kastelua ja lannoittamista läpi kesän. Epätasainen hoito aiheuttaa satokatkoja ja hedelmien halkeilua.

Lisää vinkkejä tomaatin kasvatukseen:
Tomaatin kasvatus vaatii lämpöä
Tomaatin kasvatus siemenestä
Tomaatin kasvatus parvekkeella
Kotipuutarhurin tomaattilajikkeet

Kuvat: Pekka Holmström/OM-arkisto

Siivekkään kaunottaren vierailu pihamaalla herättää aina ihastusta. Perhosia esiintyy Suomessa yli 2 500 lajia. Suurin osa niistä on mikroiksi kutsuttavia kärpäsen tai hyttysen kokoisia huomaamattomia perhosia tai yöperhosia, joiden lentoretket käynnistyvät vasta iltahämärissä.

Päiväperhoset puolestaan lentävät valoisaan aikaan ja lepäävät yöt. Valon kaunotarten vierailut pihamaalla herättävät suurinta ihastusta.

Perhosen elinkaareen kuuluu täydellinen muodonmuutos. Hedelmöityneen naaraan munasta kuoriutuu toukka, joka syö kasvien lehtiä. Toukka kehrää ympärilleen kotelon, jonka suojissa kehittyy aikuinen perhonen.

Monet perhoslajit ovat uhanalaisia, joten niitä on syytä vaalia. Hyviä perhosten elinympäristöjä ovat kuivat niityt ja kedot sekä ojanpientareet ja metsänreunat. Niitä hoitamalla voi varmistaa perhosten säilymisen lähiympäristössä.

Myös omalle pihalleen perhosia voi houkutella istuttamalla kasveja, joilla on tuoksuvat
ja runsaasti mettä tuottavat kukat. Kasvien lisäksi perhosia houkuttelevat myös erilaisen ruokintapaikat, ”perhosbaarit” sekä kypsyvät hedelmät.

Tunnetko perhoset ja perhoskasvit?

Perhoset lentelevät näennäisesti sattumanvaraisesti kukasta toiseen, mutta tosiasiassa ne valitsevat tarkasti sopivan kukan sen värin, muodon ja tuoksun perusteella.

Daalian hurmaavat kukat vetävät puoleensa näyttäviä neitoperhosia (Nymphalis io).

Ohdakeperhonen (Cynthia cardui) aterioi punalatvan kukinnoilla.

Tummasiipinen suruvaippa (Nymphalis antiopa) on löytänyt kukkien joukosta viinisyötin.

Pieni metsänokiperhonen (Erebia ligea) viihtyy täydessä kukassa olevan kesäpäivänhatun kukissa.

Mäkimeirami on parhaita perhoskasveja. Kukissa yleinen lanttuperhonen (Pieris napi).

Liuskaperhonen (Nymphalis c-album) tunnetaan myös herukkaperhosen nimellä.

Karttaperhonen (Araschnia levana) on komea ilmestys punalatvan nupuilla.

Kallionauhukset houkuttelevat sitruunaperhosia (Gonepteryx rhamni).

Haluatko lukea lisää perhoskasveista? Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit (Maahenki) esittelee lähes 120 kasvia, jotka vetävät perhosia puoleensa.

Lue myös:
Perhosia houkutteleva puutarha
Tuoksuvia kukkia ja yrttejä puutarhaan
Metsäpuutarhaa hoidetaan luonnon ehdoilla
Valkoiset metsäkukat hurmaavat

Kuvat: Pauliina Salonen/OM-arkisto

Kotilieden Puutarhaelämää-erikoisnumero ilmestyy nyt neljännen kerran. Vierailemme lukijoidemme hurmaavilla pihoilla. Kun toinen nauttii villistä luonnonpuutarhasta, toinen koristaa pihamaan kierrätysaarteilla, kolmas haaveilee englantilaisesta puutarhasta ja neljäs kasvattaa satoa kauniissa hyötytarhassaan.

Kysyimme perinnetutkijalta kuunkierron vaikutuksesta puutarhanhoidossa ja kävimme tutustumassa, miten bambut menestyvät täällä Pohjolassa.

Nappaa lehdestä myös ensisadon raparperiherkut ja innostu viljelemään mangoldia, joka onkin mainiota pikaruokaa omalta maalta.

Ja muistathan osallistua myös valokuvakilpailuumme, lue lisää kilpailut-sivuilta. Ihanaa kasvukautta teille kaikille!

Kuva: Pauliina Salonen/Otavamedia

Puutarha ei ole enää näyttelypaikka, jossa kasviharrastajat esittelevät muodikkaimpia istutuksiaan. Trendien noudattamisen sijaan nyt keskitytään pääasiassa oman persoonallisuuden heijastamiseen ja luonnollisuuteen.

Kuva: Kristiina Kurronen/OM-arkisto

Viime vuosina ekologisuus on yleistynyt kovaa vauhtia. Maisemasuunnittelu ForSeasons Oy:n pääsuunnittelija Eva Wuite kertoo, että luonnonmukaisuus näkyy esimerkiksi sekaistutuksena ja koristeiden materiaaleissa. Myös pölyttäjien suojelu ja lintujen ruokinta otetaan nykyään vakavasti.

Wuite kertoo, että puutarhojen ilmeessä näkyy perheiden yhdessä tekemisen maku. Elintyyli ja yksilöllisyys tulevat ilmi selkeästi. Paljon ostettuja kasveja ovat kuitenkin luonnonkasvit ja kosteikkokasvit, ja monikerroksisuutta suositaan. Väreistä eniten näkyy turkoosia, oranssia ja kellertäviä sävyjä.

Kuva: Jorma Marstio/OM-arkisto

Harvoista puutarhoista löytyy perinteisiä pihatonttuja ja patsaita. Luonnollisuus ja itse tekeminen jatkuvat koristelussa. Käsintehdyt huonekalut, askellaatat ja kukkaruukut tuovat puutarhaan omaperäistä tuntua, ja luonnolliset materiaalit näkyvät pihakivissä ja terasseissa. Harmaantuneet puupinnat, ruoste ja kuluneet kivet ovat tämän hetken suosituimpia trendejä.

Klassisten ja hyvin satoa tuottavien hyötykasvien, kuten perusjuuresten ja salaattien suosio jatkuu vuodesta toiseen. Suomalaistenkin keittiöt valloittanut superruoka lehtikaali löytyy tänä vuonna monen kotipuutarhasta. Terveys näkyy muutenkin hyötykasvien valinnassa, sillä smoothieihin sopivat pinaatin kaltaiset lehtikasvit ovat suosittuja. Uusia makuja haetaan myös esimerkiksi Aasiasta.

Lue lisää:
Aloita pihasuunnittelu ajoissa
Perhoset ihastuttavat luonnossa ja puutarhassa
Tomaatti viihtyy viljelylaatikossa

Rikkaruohot ja nurmikko eivät valtaa kukkapenkkiä, kun ympäröit sen kivireunuksella. Kivien alle kannattaa levittää sanomalehtiä.

1. Kanttaa kasviryhmien reunat keväällä, ennen kuin kasvu alkaa. Myös syksyllä voi siistiä penkkien reunat kevättä varten.

2. Penkin voi reunustaa myös kivillä. Kaiva penkin ympärille lapiolla vähintään kämmenen levyinen oja. Nurmikkoa on hyvä poistaa laajemmaltikin.

3. Levitä ojan pohjalle sanomalehteä, joka estää rikkaruohojen kasvua penkkiin. Lehtikerros peitellään hiekalla tai kivituhkalla.

4 Painele reunakivet asennuskerrokseen käsin tai naputtamalla kumi-nuijalla. Kivireunusten sitomiseen voi käyttää myös maakosteaa betonia.

Lisää vinkkejä puutarhaan:
Luo varjopaikkoja puutarhaan
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti
Vesipuutarhan perustaminen
Pystytä piharakenteet puuelementeistä

Kuva: Jyrki Nikkilä

Koristeheinät ovat kauniita ja vaivattomia puutarhakasveja. Keväällä ja kesällä kasvusto on komeimmillaan, mutta heinien kukinnot ilahduttavat talventörröttäjinäkin.

Koristeheinät piristävät sellaisinaan ruukussa tai puutarhassa. Ne sopivat myös havujen, pensaiden ja perennojen viereen. Etenkin luonnonpuutarhassa koristeheinät ovat omiaan, mutta ne sopivat myös kivikkopuutarhaan ja perennapenkkiin.

Helppohoitoinen suosikki

Koristeheinät sopivat puutarhan helppohoitoisuutta arvostavalle. Sopivalle paikalle istutettuina eivät juuri jatkohoitoa kaipaa. Hoidoksi riittää, kun keväällä vanhat lehdet leikataan varovasti pois uusien alkujen tieltä. Joidenkin lajien siementen tai rönsyjen leviämistä joutuu rajoittamaan penkkiin upotetulla juurimatolla.

Istuta kohopenkkiin tai ruukkuun

Kasvien talvenkestävyyttä parantaa istuttaminen kohopenkkiin, jossa ei ole vaaraa talvimärkyydestä. Etenkin arkojen lajien versot kannattaa jättää syksyllä leikkaamatta. Samalla voi iloita heinien syysväreistä ja talventörröttäjistä.

Istutettaessa maa lannoitetaan, mutta muuten monet heinät pärjäävät karuissakin oloissa. Lannoittaa kannattaa mieluummin liian vähän kuin liikaa. Eniten vettä ja lannoitetta kaipaavat ne, jotka elävät luonnossakin rehevillä paikoilla.

Koristeheinät viihtyvät myös ruukussa. Istuta taimi ruukkuun uuteen puutarhamultaan. Kuivan paikan lajit viihtyvät pienemmässä ruukussa kuin rantakasvit, jotka vaativat enemmän kosteutta. Hoida tainta kesäajan, kastele tarpeen mukaan ja lannoitakin hieman. Kun syksy lähenee, vähennä kastelua ja lopeta lannoittaminen.

Istuta monivuotiset lajit talveksi puutarhaan. Mikäli ruukku on talvenkestävä, koko istutuksen ruukkuineen voi haudata maahan.

9 x koristeheinä

Niittymaarianheinä (Hierochloë hirta) on hyväntuoksuinen heinä, jota on käytetty hajuvesien valmistukseen. Kasvukorkeus on 30-70 cm. Laji kasvaa luonnossa muiden kasvien joukossa siellä täällä ja viihtyy rantaniityillä ja metsänreunoissa, kosteahkoilla mailla ja puolivarjoisissa metsänreunoissa. Kukkii kesä-heinäkuussa.

Hopeapiippo (Luzula nivea) kasvaa 20-50 cm korkeaksi. Se on mätästävä laji, joka leviää hillitysti kasvupaikallaan. Viihtyy parhaiten puolivarjossa, kosteahkossa kasvupaikassa, mutta selviää myös auringossa ja kuivassakin maassa. Kesäheinäkuussa kasviin ilmestyvät kauniit, hopeanvalkoiset kukat.

Kääpiöpalmusara (Carex muskingumensis ’Little Midge’) kasvaa tiheähkönä, bambumaisena alle puoli metriä korkeana pensaana. Lehdet ovat leveähköt ja vaaleanvihreät. Laji sopii aurinkoon tai puolivarjoon. Sen voi kesäksi istuttaa ruukkuihin kesäkukkien seuraksi. Kukkii vaatimattomasti kesä-heinäkuussa.

Koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora ’Overdam’) kasvaa muita noin metrin korkuisia koristekastikoita matalampana mättäänä. Lehdistö on pysty ja Overdam-lajikkeen lehdenreunat vaaleat. Viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa. Kaunis röyhykukinto puhkeaa heinä-elokuussa.

Keltasara (Carex flava) kasvaa 15-60 cm korkeaksi. Mätästävää, kostean paikan lajia tavataan meillä luonnonkasvina etenkin lettosoilla, ojissa ja rantaniityillä. Viihtyy kalkitussa maassa. Kellanvihreät, leveät ja litteät lehdet ovat koristeelliset. Keltasara kukkii kesä-heinäkuussa.

Sininata (Festuca glauca ’Intense Blue’) muodostaa 20-40 cm korkean, lähes pallomaisen mättään. Sininadan lehdet ovat ohuet, karkeat ja Intense Blue -lajikkeella hyvin siniset. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa paikassa, kuivassa maassa. Auringossa lehtien väri tulee parhaiten esiin. Kesä-heinäkuussa kukkii vaatimattomasti.

Elefanttiheinä (Miscanthus sinensis ’Zebrinus’) kasvaa jopa yli kaksimetriseksi mättääksi. Sen pystyt lehdet ovat pitkät ja kapeat. Zebrinus-lajikkeen vihreissä lehdissä on keltaiset poikkiraidat. Elefanttiheinät viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa. Kaikki lajikkeet eivät ehdi kukkia meillä. Kohopenkki parantaa talvenkestävyyttä.

Hurmesilkkiheinä (Imperata cylindrica ’Red Baron’) on mätästävä ja pystykasvuinen. Noin 30-senttiseksi kasvavan lajin tyvi on vihreä, mutta lehdenpäät punaiset. Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla. Maan tulee olla kosteahkoa, ravinteikasta mutta etenkin talvella kosteutta läpäisevää. Kukkii heinä-syyskuussa. Melko talvenarka.

Kirjopuntarpää (Alopecurus pratensis ’Aureovariegatus’) kasvattaa näyttävän keltaviiruisen lehdistön. Kasvutapa on mätästävä ja kasvukorkeus 30-50 cm. Kirjopuntarpää viihtyy auringosta puolivarjoon. Maan tulee olla etenkin auringossa kosteahkoa ja ravinteikasta. Lajin talvenkestävyys on melko hyvä.

Lisää vinkkejä puutarhaan:
Tuoksuvia kukkia ja yrttejä puutarhaan
Maanpeittokasvi x 12
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti
Vanhanajan perennat

Kuvat: Pauliina Salonen / OM-arkisto

Pitkämielinen keittiöjätteen kierrättäjä palkitaan runsasravinteisella mullalla. Kompostoiminen on helppoa!

Näitä tarvitset

• kompostori tai puinen kompostikehikko
• olkia tai risuja
• puutarhajätettä
• keittiöjätettä
• vettä
• kompostiherätettä
• talikko

Tee näin

Laita kompostorin pohjalle ensin ilman kiertämistä varten risu- tai olkikerros. Tyhjää kompostiin biojäteastia ja jatka kompostin täyttämistä. Jos komposti alkaa kuivua, kastele sitä.

Kääntele kompostia viikoittain talikolla. Jotta hajoamisprosessi nopeutuu ja typpipitoisuus kasvaa, lisää kompostiherätettä. Sitä saa kaupasta, mutta myös leikattu ruoho, virtsa ja eläinten lanta toimivat.

Vinkki! Lisää kompostiin ajoittain vessapaperirullia, joiden ansiosta ilma kulkeutuu kompostiin.

Lisää vinkkejä puutarhaan:
Kompostin perustaminen kannattaa
Näin saat satoisan kasvimaan
Näin syntyy yrttitarha
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti

Kuvat: Kati Vuorento

Tunnetko raunioyrtin? Sitä kannattaa kasvattaa, sillä siitä teet näppärästi lannoitevettä puutarhasi aarteille.

Näitä tarvitset:
raunioyrtin lehtiä
vettä
kookas kivi
sanko
suppilo
pullo

1. Täytä sanko lähes täyteen raunioyritin lehdillä. Nosta kivi lehtien päälle.

2. Lisää sankoon 5-7 dl vettä ja siirrä seos lämpimään paikkaan. Anna käydä kuukausi.

3. Pese pullo. Kaada lannoitevesi suppilon avulla pulloon.

4. Kun kastelet puutarhasi kasveja, kaada kastelukannuun raunioyrttiliuosta ja vettä suhteessa 1:4.

Vinkki: Samaan tapaan nokkosesta vedessä haudutettu typpipitoinen lannoite haisee pahalle, mutta on tehokas luomulannoite.

Lisää vinkkejä puutarhaan:
Komposti kuntoon
Näin saat satoisan kasvimaan
Näin syntyy yrttitarha
Luonnonmukainen puutarha syntyy rennosti

Kuvat: Kati Vuorento

Haluatko kauniin ja käytännöllisen hyötytarhan? Kokosimme viisi vinkkiä, joiden avulla onnistut.

1. Kiveykset helpottavat alueen siistinä pitoa ja näyttävät hyvältä.

2. Istutuslaatikoissa silmä lepää. Kasvit viihtyvät, kun saavat kasvaa kohopenkissä.

3. Kukatkin sopivat kasvimaalle. Viljelylaatikoissa ne ovat yksivuotisia.

4. Itse suunnitteleminen ja tekeminen tuottavat paljon onnistumisen iloa.

5. Potageri eli hyötytarha ja kasvihuone muodostavat kokonaisuuden, jossa voi kasvattaa mitä vain.

Lisää vinkkejä hyötytarhurille:
Satoisat lajikkeet kasvimaalle
Sekaviljely parantaa satoa
Tomaatti viihtyy viljelylaatikossa
Komposti kuntoon